Päivä 8 - maanantai

Aamupalaksi jogurtti ja kahvia. Lähtö tulee nopeasti. Koska en saanut Jussin autoa lainaan, niin käyn heittämässä Antin työmaalle ja saan hänen autonsa käyttöön. Työmaa on noin 10 mailia Antilta Losiin päin. En oikein luota 25 vuotta vanhaan karttaani, joten päätän hankkia uuden. Ostan yleiskartan ja tarkemman kartan Los Angelesun ja Hollywoodin alueelta. Varsinaista suunnitelmaa tälle päivälle ei ole. Lähden ajamaan kohti Hollywoodia.


Universal Studioiden kohdalla mietun pitäisikö käydä siellä.... Jätän väliin ehtiijän sinne. Klo on jo puoli yksitoista, siellä pitäisi olla heti ysiltä. Menen loppu viikosta jo en muuta keksi. Katselen karttaa ajaessa. Mulholland drive, eikös David Lynch tehnyt sen nimisen elokuvan. Pääyän ajaa sinne, se on kymmenen mailia Hollywoodista pohjoiseen. Käännyn Mulhollandin liittymästä ja kurvaan endimmäiselle Mäkkärille kuselle. Päätän syödä aamupalan samalla. Mäkkärillä on ilmainen Wifi-yhteys. Googletan Mulholland elokuvan kuvauspaikat ja totean että niistä ei ole yhtään kuvattu täällä :-) Kaikki Losin ja Hollywoodin liepeillä. Pah, olkoon.


Mäkkärin aamipala on hirveetä kuraa. Tässä kohtaa muistuu mieleeni viime reissun paras ruokapaikka. Kingman nimisessä kaupungissa kävimme Epan kanssa paikallisessa pienessä aamupalapaikassa. Otin Skrambled eggs with ham. Tarjoilija kävi neljä kertaa täyttämässä kahvikupin ja kysymässä onko kaikki ok. Täällä kuten suomessakin isot ketjut tappavat pienet kuppilat.
Suuntaan Chryslerin nokan kohti Hollywood bulevardia, ajan sen päästä päähän. Värivalot vilkkuvat, mutta niitä on paljon vähemmän kuin Vegasissa. Näen tutun nimisen poikkikadun, Sunset blvd, käännyn sinne. Täällä in joskus ollut komeita cruisingeja. Vanhat jenkit lipuivat hiljaa edes takaisin bulevardia pimut kyydissä. Nykyisin moinen iloittelu on lailla kielletty. (Kertoi Dan Collins myöhemmin)
Ohitan Beverly Hillsin. Muistelen saman nimistä tv-sarjaa. Dylanilla oli komea Porsche ja se vaalea tulkainen tyttö oli suosikkini, nimeä en muista. Komeita on pihat ja talot. Missähän näistä se Teemu asuu, mietin. Ai juu, Anaheimissa. Päätän ajaa koko Sunsetin loppuun saakka. Tie kiemurtelee vuoren rinnettä ylös alas. Ehkä noin 15 mailin jälkeen päädyn Venice Beachin yläosaan. Kohtaan jossa Epan kanssa nähtiin viimeksi -68 musta Charger ja sitä pysähdyttiin ihastelemaan.
Pysähdyn huoltoasemalle ostamaan ison pirtelön ja tekemään jatkosuunnitelmia. Koska olen aivan meren tuntumassa, niin ilma on aika viileä noin 23 astetta.



-71 Gmc, 6800$



Jos olisin jonkun kaverin kanssa tälläinen päämäärätön ajelu ei varmaankaan onnistuisi. Pitäisi olla suunnitelma. Ja sitä tietysti noudatettaisiin kirjaimellisesti. Muutenkin pitäisi suorittaa jotta kaikki tulisi nähtyä ja koettua mahdollisimman tehokkaasti. Pirtelöä ryystäessä mietin jälleen millaistahan täällä olisi asua.... Jos olisin 15 vuotta nuorempi jne jne. Jatkan matkaani ja yritän löytää tieni takaisin Hollywoodiin. Ajan takaisin Sunsetin suuntaista, etelelän puoleista bulevardia. Mitäs sitten, mietin. Kello on jo kaksi. Aluksi ajattelin käydä Santa Anassa katsomassa Noice Cyclen tilat, mutta jos odotan tunnin joudun ruuhkaan ja kotimatka kestää kaksi tuntia. Jos lähden heti pääsen tunnissa. Lähden ajamaan kohti Ontariota. Olem koko päivän kuunnellut keskusteluohjelmaa jossa juontaja on raspikurkkuinen nainen. Jotenkin jäin koukkuun hänen ääneensä ja tapaansa pyöritellä asioita. Päivän polttava aihe, nimensä veroisesti, on Arizonan tulipalot joissa on kuollut 18 palomiestä. Lisäksi vatvotaan jotain oikeudenkäyntiä. Joku pikkujulkkis on ampumut itsepuolustukseksi nuoren 17-vuotiaan.
Kukasn muu ei ole vielä kotona. Menen takapihalle ottamaan aurinkoa. Seuraani tulevat autotallikissa Blue ja hoitokoira Allie.



Elukat kilpailevat huomiostani. :-)
Viimeksi kun Epa oli ameriikassa reilu kolme viikoa, niin Allie kiintyi häneen niin paljon että kun Epa lähti kotiin Allie oli suruissaan koko viikon.



Antti tulee kotiin aivan mustana. Tämän päiväinen trukin korjaus on tapahtunut jossain maalaamossa jossa pölyä riittää. Eli ohjelmassa saunaa ja uintia.







Huomenna sitten kuvaamaan Ryanin pyörät. Räpläilen kameravehkeitä, lataan akut ja teen jokinlaista suunnitelmaa huomiselle. Kai tämä on sitä kilpailuun/otteluun valmistautumista josta urheilijat puhuvat :-)


Posted using BlogPress from my iPhone